Tampereen koirakoista TOKO-mestareita Maarit Takala  Yhdistyksen historian ensimmäinen joukkuetokon epävirallinen SM-kilpailu kilpailtiin lauantaina 19.5. Jyväskylässä. Kilpailuun oli alun perin tulossa 11 koirakkoa, mutta poisjääntien jälkeen paikalle saapui kahdeksan kilpailijaa koirineen kahdesta eri joukkueesta. Tuomarina kokeessa toimi Tuire Marjamäki-Askolin. Kilpailijoista kuusi oli ilmoittautunut alokasluokkaan, yksi avoimeen ja yksi voittajaluokkaan. Seuraamista erinomaisessa kontaktissa ... ... ja oikeaoppinen istuminen liikkeestä Voitokkaassa Tampereen aluetta edustavassa joukkueessa kilpailivat Päivi Raski/ PI Lecibsin Finalist ALO1 162,5p Sirke Siiro/ PVI Shannonlee Merganser ALO2 150p Miia Tenhunen/ PI Josipan Tiffany VOI 177,5p Yhteensä 490p Vauhdikas luoksetulo Tuomaripalaute Settereitä harvoin tapaa TOKOissa. Sen vuoksi oli hienoa päästä arvostelemaan tätä epävirallista tokoa, jossa oli koiria ihan voittajaluokkaan asti. Odotin mielenkiinnolla, millaisia suorituksia saadaan nähdä tänä päivänä: onhan rotu tullut minulle tutuksi koulutusten myötä. Setteri oppii ja haluaa miellyttää ohjaajaa, mutta töitä joutuu ohjaajakin tekemään. Seuraamisessa kontakti oli hieman ongelmallista ja tämä heijastui myös liikkeisiin, joissa on pätkä seuraamista, esim. liikkestä maahanmeno tai seisominen. Kontaktin puute vaikuttaa aina suorituksiin joten kontaktiin kannattaa panostaa.   Voittajaluokan tunnistusnouto, oikea löytyi! Kaiken kaikkiaan päivä oli onnistunut, saimme nähdä hienoa osaamista ja positiivista asennetta. Myös se näkyi, että kilpailijoiden välit olivat hyvät; ei kisattu otsa rypyssä vaan leikkimielellä ja toinen toisiaan kannustaen! Tuire Marjamäki-Askolin   Kaikki alkaa hyvästä kontaktista Edellinen yö ja osin vielä aamullakin satoi vettä taivaan täydeltä. Mutta kun koe alkoi, aurinko paistoi lähes täydeltä terältä ja remontin kokenut, Keski-Suomen Kennelkerhon koirakenttä tarjosi lähes lätäköttömät puitteet kokeen läpiviemiseen. Kokeessa nähtiin niin suuria ilon ja riemun hetkiä onnistuneiden suoritusten jälkeen kuin myös pettymyksiä; koira olisi osannut paremminkin, mutta… Jännitys ja kilpailutilanne luovat aina tällaiseen tilanteeseen oman pintavärinsä ja koska koira ei ole mikään kone, yllätyksiä tulee helposti. Eräskin alokasluokan koira "nollasi" paikalla makuunsa pinkaisemalla omistajansa luon kesken suorituksen. Tuntia myöhemmin sama koira oli avustamassa avoimen luokan paikalla makuussa ja pysyi makuulla neljä minuuttia… siis tuplasti kauemmin!! Onneksi tämäkin on kuitenkin vain leikkiä ja hyvää harjoitusta mahdollisia tulevia, ihan virallisia henkilökohtaisia kilpailuja varten. Toisena päivänä tilanne voi taas olla täysin päinvastainen…Ensi vuonna mestaruuskilpailun järjestelyvastuu on Tampereen seudulla. Siellä tavataan! Maahan menon tyylinäyte Toiseksi tulleessa Jyväskylän alueen joukkueessa kisasivat Maarit Takala/ PI Kalutara Diamond ALO2 141p Katja Maunonen/ PI Frinan Maggie May ALO3 132p Maarit Takala/ PI Listå Erro AVO3 130,5p sekä Hannele Miettinen/ PI Most Maroon's Millionaire Sanna-Maria Hänninen/ PI Most Maroon's Miracle Yhteensä 403,5p Alokasluokan hyppy Valmistautuessa suoritukseen koira pitää virittää mahdollisimman hyvin, ohjata hyvään perusasentoon ja vielä tarkistaa, että koira on valmis. Vasta sen jälkeen nyökätään tuomarille: valmiita ollaan. Kun harjoitellaan koetta varten, tämä täytyy harjoitella erikseen. Intoileva seuraaminen pikku virheineen on pienempi paha kuin seuraaminen ilman kunnollista kontaktia. Mutta tämä on hyvin yleinen ongelma. Se oli mukava nähdä, että luoksetulot olivat todella onnistuneita: vauhdikkaita ja iloisia. Perusasennot olivat reippaita ja suoria. Myös paikallaolot onnistuivat suhteellisen hyvin, mutta valitettavaa epäonneakin oli mukana. Tosin niin epäviralliset kuin virallisetkaan kokeet eivät ole niin vakavasti otettavia, että kannattaisi epäonnistumiseen takertua. Kun motivoi itsensä ja panostaa seuraaviin suorituksiin, jää itselle ja koiralle hyvä mieli kokeen jälkeen. Myös tässä kokeessa oli ilo nähdä, että ohjaajat suhtautuivat huumorilla hankaluuksiin.   Voiton hymyjä. Katsokaa, miten koirillakin on ollut kivaa!