Setterien tokokurssi Virroilla 6.4.2002
Huhtikuun alussa Virroilla järjestetylle setterien tokokurssille osallistui neljä ohjaajaa koirineen. Osanottajien vähyys ei kuitenkaan menoa haitannut, sillä aika loppui silti kesken, ennenkuin kaikkia mietittyjä liikkeitä oltiin keritty kokeilla kurssin vetäjän, Sari Heinosen, ohjauksella. Paljon hyviä vinkkejä sai niin tottelevaisuuden perusasioihin kuin pidemmälle meneviin liikkeisiin. Seuraavassa yhteenveto kurssin tärkeimmistä pääkohdista ja vinkeistä.
1. Kaikki alkaa kontaktista.
Eli siitä, että koira on kiinnostunut vain ja ainoastaan ohjaajasta, eikä mistään muusta ulkopuolisesta asiasta. Se, miten ohjaaja saa itsestään niin mielenkiintoisen, riippuu ohjaajan mielikuvituksesta ja koiran mieltymyksistä (lelu, nami, kehu). Käytännössä tämä ei tarkoita sitä, että koiran pitäisi koko ajan arkielämässäkin olla ohjaajassa kiinni, vaan sitä, että koulutustilanteessa ohjaaja saa koiran huomion itseensä, koska koiralla on niin suuri motivaatio haluta jotain ohjaajalta ja se on oppinut, että yhteistyöllä se palkkion tulee saamaan. Kun kontakti on kunnossa, on asioiden opettelulle luotu mahdollisimman hyvä kasvualusta.
Tokossa kontaktin pitäminen tarkoittaa sitä, että koira katsoo ohjaajan kasvoihin ja silmiin ja tarkkailee näin ohjaajan seuraavaa liikettä ja on heti valmis vastaamaan siihen. Aluksi tätä voi harjoitella yksinkertaisesti niin, että pudotetaan omasta suusta makupala koiran suuhun sen katsahtaessa silmiin. Jos makupala ei kiinnosta, voi avuksi ottaa pallon leuan alle, jonka koira niin ikään saa, kun se katsoo silmiin. Aluksi palkka on välitön, mutta pian silmiinkatsomisaikaa voi pidentää ja palkata vasta myöhemmin. Koiraa ei kuitenkaan saa tuijottaa takaisin, koska se on turhan uhkaavaa. Apuna voi käyttää apuohjaajaa, joka kertoo, milloin palkan tulee tippua.
2.
Sivulletulo on tärkeä liike
Sivulletuloa tarvitaan lähes jokaisessa liikkeessä ja siksi sen harjoittelemista ei pidä aliarvioida. Nopein tapa on opettaa koira tulemaan suoraan sivulle ohjaajan takaa kiertämättä. Tällöin liikettä opeteltaessa voi koiran aluksi ohjata oikeaan paikkaan makupalan avulla. Koira voidaan jättää istumaan ja ohjaaja kiertää sen eteen. Ohjaaja ottaa makupalan vasempaan käteen ja venyttää vasemman jalkansa taaksepäin. Makupalalla koira johdatetaan laaja kaari taaksepäin ja koiran tullessa vasemman jalan luo, siirretään jalka yhdessä koiran kanssa oikeaan asentoon. Sivulletuloa ei kannata "kuluttaa" liikaa, eli joskus otetaan liikkeitä ilman sivulletuloakin, jotta koira ei kyllästyisi siihen. Edelliseen kontaktiin lisäten, sivulletulo -käsky pitäisi koiralle aina olla sama kuin istua sivulla ja katsoa ohjaajaa silmiin. Vasta kun koira osaa tulla sivulle ja istua ohjaajan sivulla katsoen tätä yhtämittaisesti silmiin pidemmän aikaa, voi lähteä harjoittelemaan seuraamista. Tämä siksi, että koiran on seuratessakin pidettävä kontaktia ohjaajaan, eikä se osaa tehdä sitä enempää kuin mitä se siihen paikalla olleessaan pystyy. Seuraamisen harjoittelu aloitetaan yhdestä askeleesta ja siirrytään hitaasti parin askeleen pituisiin harjoituksiin, jos kontakti pysyy ja koira seuraa oikeassa paikassa tarpeeksi lähellä. Muista aloittaa aina samalla jalalla ja tehdä käännökset rauhallisesti!
3. Nouto alkaa pitämisestä
Noutoa tarvitaan tokossa monessa muodossa, joten senkin harjoittelu on tärkeää heti alusta alkaen. Noudon harjoittelu aloitetaan niin, että koira ottaa kapulan tms. esineen suuhunsa ja pitää sitä. Palkan koira saa, kun se on pitänyt esinettä ja antaa sen ohjaajalle tämän pyytäessä. Näin se oppii, että nouto tarkoittaa sitä, että kapula luovutetaan ohjaajalle. Kun koira osaa pitää esinettä paikalla jonkin aikaa, voidaan ottaa seuraava askel ja laittaa esine maahan. Jos koira osaa nostaa esineen maasta, voidaan se taas viedä pidemmälle (esim. koira istumaan vähän matkan päähän ja kapula maahan sen eteen) , kunnes voidaan kokeilla esineen heittämistä kauas. Näin opetettu koira ymmärtää noudon niin että palkan saa luovutuksesta, eikä lähde vain iloisesti esineen perään, mutta ei tuokaan sitä ohjaajalle asti.
4. Luoksetulo
Luoksetulon opetus aivan pikkupennullekkin kannattaa opetella apuohjaajan kanssa. Apuohjaajalla on koira remmissä ja tämä lähtee kävelemään vastakkaiseen suuntaan kuin omistaja. Kun kummatkin kääntyvät ja omistaja kutsuu koiraa, lähtee apuohjaaja juoksemaan koiran kanssa omistajan luo. Tällä tavoin koiralle ei jätetä minkäänlaista mahdollisuutta karata tai olla tottelematta käskyä. Myöhemmin, kun luotetaan siihen, ettei koira livistä muualle, voidaan sama ottaa ilman remmiä.
5. Taaksepalkkaus
Mm. Kaukokäskyissä ja liikkeestä pysähtymisissä on taakse palkkaus erinomainen keino palkata koira, joka pitää jostain lelusta. Myös makupala käy, mutta ei tässä tapauksessa ole yhtä tehokas. Kuitenkin varsinkin aluksi voi makupaloillakin opettaa koiralle asian ytimen. Taaksepalkkauksen idea on siinä, että kun palkka ei tule ohjaajalta, ei koira edistä, vaan pysyy paikoillaan koska tietää, että palkka odottaa takanapäin. Eli esimerkiksi jos koiran ohjaa kaukokäskynä maahan, saa koira palkkiona "vapaa" - luvan, jolloin se saa juosta takana odottavan palkan luo.
Alkuun opetetaan koiralle vain suunta, mistä se palkan saa. Eli pudotetaan lelu koiran nähden, käännytään toiseen suuntaan koiran kanssa ja päästetään se irti hakemaan palkkaa. Kun koira ymmärtää tämän periaatteen, voi sitä alkaa käyttämään hyväksi koulutuksessa. Tässä vaiheessa täytyy kuvioihin tulla apuohjaaja, joka pitää huolen siitä, ettei koira koskaan saa palkkaa virheellisesti karkaamalla sen luo ilman ohjaajan lupaa. Nyt koiran voi käskeä vaikka seuraamaan vapaana muutaman askeleen - vapautus - ja koira toivottavasti ymmärtää juosta palkalle. Seuraavaksi voi ehkä kokeilla pysäyttää koira paikalle ja jos se tekee halutusti, heti vapautus. Jne. muissakin liikkeissä.
6. Yleistä muistettavaa!
-Oli koira minkä tasoinen hyvänsä, aloittelija tai pidemmälle kisaava, on muistettava se periaate, että jos jokin liike epäonnistuu ( koira ei hyppää estettä), sitä ei koskaan saa ottaa samanlaisena uudestaan (kokeillaan uudelleen jos nyt hyppäisi). Vaan aina on mentävä takaisinpäin ja helpotettava liikettä niin, että koira osaa sen suorittaa (näytetään makupalalla koira esteen yli).
-Samoin kaikissa liikkeissä opetusvaiheessa toistetaan liikettä, mutta kun liike on opittu ja sitä harjoitellaan, on harjoitusten vaihdeltava koko ajan. Uudenlaiset ja vaihtelevat treenit!
- Lopuksi: oikealla ja toistuvalla palkkauksella koira tietää saavansa aina palkan ennemmin tai myöhemmin, vaikka kuinka monen liikesarjan (kokonainen koe) jälkeenkin. Näin sen motivaatio säilyy ja se on valmis tekemään siltä pyydetyt asiat.
Päivän tokoilun jälkeen suunniteltiin jo kovasti jatkokurssia syksymmälle. Kiitoksia Sarille ja Marille + näyttökoirille hyvästä kurssista ja kannustuksista!