Tytti Harjuhahto
KOIRAA ON KORVIINKIN KATSOMINEN

Koiran korvaongelmat

 Koirilla yleisin korvavaiva on ulkokorvan tulehdus (otitis externa). Lisäksi koirilla voi olla korvanlehden sairauksia, välikorvan ja sisäkorvan tulehduksia. Keskityn tässä katsauksessa ulkokorvan tulehdukseen. Korvatulehduksen oireena ovat punoitus, kutina, kipu ja erite korvakäytävässä. Usein koira ravistaa korviaan voimakkaasti, raapii tai hankaa niitä ja saattaa pitää päätään kallellaan. Ulkokorvan tulehdus saattaa olla kivulias ja kivun lievitys on paikallaan. Lapsille tyypilliset kivuliaat välikorvan tulehdukset ovat koiralla myös mahdollisia.

Korvatulehdukset ovat ihotulehduksia.  

Korvatulehdus on monen tekijän summa ja jo koiran ensimmäisessä ja akuutissa korvatulehduksessa on syytä miettiä altistavia tekijöitä, varsinaisia (primaari) ja toissijaisia (sekundaari) syitä sekä tulehdusta edistäviä että ylläpitäviä syitä.

Korvatulehduksen syynä on varsinainen vaiva ja altistavat tekijät auttavat tulehdusta puhkeamaan, jonka jälkeen kuvaan tulee toissijaiset syyt ja kroonisissa tapauksissa myös tulehdusta ylläpitävät tekijät. Esimerkiksi koira sairastaa atopiaa ja käy paljon uimassa, jonka seurauksena korvaan kehittyy bakteeritulehdus. On hyvä huomata, että altistavana tekijänä olevat luppakorvat eivät yksinään aikaansaa korvatulehduksia.

 Altistavat tekijät lisäävät korvatulehduksen riskiä, mutta eivät yksinään aiheuta sitä eli ne eivät ole varsinaisia syitä. Altistavia tekijöitä ovat

1) korvalehden/- käytävän rakenne;  karvat korvakäytävässä, riippuvat korvanlehdet, karvainen kovera korvanlehti ja ahdas korvakäytävä. Karvoja korvakäytävästä ei ole kuitenkaan syytä poistaa, ellei niistä ole ongelmia.

2) ylimääräinen kosteus; uimarit, kylvetykset ja lämmin, kostea ympäristö.

3) hoidon vaikutukset; vaurio, ärsyttävät paikallisvalmisteet, muuttunut eritys/fysiologia ja superinfektiot (ärhäkät tulehdukset, joissa bakteeri on muuttunut antibiooteille vastustuskykyiseksi).

4) korvakäytävää tukkivat sairaudet; polyyppimaiset kasvaimet, muut kasvaimet, rakkulat (kystat).

5) runsas erite; vahamainen tai öljyinen erite korvakäytävän ihosta.

6) systeemi sairaudet; vastustuskyvyn lasku (kilpirauhasen vajaatoiminta, cushingin tauti), aineenvaihdunnalliset tilat.

 Varsinaiset korvatulehduksen syyt:

1) vieraat esineet; kasvinosat, karvat, lika

2) loiset; korvapunkki (joka on kissoilla yleisempi, mutta voi esiintyä koirillakin), sikaripunkki, kapi.

3) sienet; esim. aspergillus, nämä ovat Suomessa harvinaisia

4) bakteerit; Pseudomonas ja muut gram-negatiiviset bakteerit. Bakteerit kuuluvat pääsääntöisesti korvatulehduksen toissijaisiin syihin.

5) yliherkkyydet; atopia, ruoka-aineyliherkkyys, kontaktiallergia, lääkeainereaktiot 

6) aineenvaihdunnalliset syyt; kilpirauhasen vajaatoiminta, sukupuolihormonihäiriöt.

7) sidekalvon päällyssolujen liikakasvu; primaari seborrea, välttämättömillä rasvahapoilla hoidettava seborrea

8) ihorauhasten häiriö; apokriinisten ihorauhasten liikakasvu

9) immuunivälitteiset häiriöt

10) virukset; penikkatautivirus

11) muut häiriöt; pentujen sidekudostulehdus, idiopaattinen naaman alueen ihotulehdus

 Toissijaiset syyt:

Nämä ovat seurausta varsinaisesta syystä.

1) bakteerit

2) hiivat

3) paikalliset reaktiot

 Tulehdusta edistävät ja ylläpitävät syyt:

1) etenevät häiriöt; sidekudoksen päälisolujen sarveistuminen, ihon sidekudoksen lisääntyminen ja turvotus, epänormaali solujen liikkuminen korvakäytävässä, kalkkeumat

2) tärykalvon muutokset; paksuuntuminen ja repeämä

3) sisäkorvan tulehdus; märkivät tulehdukset, luuhun leviävä tulehdus

Onko hirvikärpäsistä vaaraa koirille? Voivatko ne munia koiran ihoon tai kaivautua siihen? Hirvikärpänen on kiusallinen ötökkä sekä ihmisille että koirille. Hirvikärpänen on suhteellisen uusi tuttavuus Suomen luonnossa. Ensimmäiset havainnot on tehty 60-luvulla Itä-Suomessa. Nyt ne ovat valloittaneet lähes koko maan. Viime vuosina lisääntyneet hirvi- ja peurakannat ovat auttaneet hirvikärpäsen voittokulkua. Hirvikärpänen on huono lentäjä ja se pyrkii löytämään itselleen sopivan hirven ateriapaikaksi. Hirviä etsiessään se saattaa harhautua muihin elollisiin, todennäköisesti se suunnistaa hiilidioksidin perusteella. Löydettyään laskeutumisalustan se tarrautuu lujasti kiinni ja pudottaa siipensä. Molemmat sukupuolet imevät verta. Parittelu tapahtuu hirven turkissa. Koiraan kohtalosta ei paljon tiedetä. Naaras imee hirvestä verta, joka on sen ainoa ravinto. Näin se ruokkii sisällään olevia munia, jotka kehittyvät toukaksi. Naaras synnyttää hirven turkissa toukan, joka koteloituu nopeasti liikkumattomaksi. Tämä kasvin siementä muistuttava kotelo putoaa maahan. Seuraavan kesän lopulla siitä kehittyy lentävä aikuinen. Hirvikärpänen erehtyy lentäessään ihmiseen tai koiraan eikä se muni ihmisen tai koiran iholla eikä kaivaudu ihoon. Hirvikärpäset purevat ihmisiä, koiria ja muita eläimiä. Puremajälki voi aiheuttaa allergisen reaktion, joka voi johtaa ihotulehdukseen. Puremakohta voi punoittaa, siihen voi tulle vetistäviä näppylöitä tai punoittava laikku iholle.  Tällaista koiraa on syytä käyttää eläinlääkärillä ja joskus antibioottikuuri on tarpeellinen. Hirvikärpästen torjuntaan ei ole olemassa tehokasta valmistetta. Joidenkin kokemusten mukaan Sekter-hyönteiskarkote vähentäisi turkkiin kopsahtelevia hirvikärpäsiä.  

Koirani iho hilseilee voimakkaasti talvisin, mitä voisin tehdä, ettei vaiva enää toistuisi tulevana talvena? Mistä se johtuu?

Hilseilyssä ihon pintakerros uusituu liian nopeasti. Yleisin syy tähän on atopia, joka usein pahenee talvisin huoneilman kuivuuden ja kuivan pakkasilman vuoksi. Välttämättömät rasvahappovalmisteet ovat paras hoito hilseilyyn. Tarvittaessa voidaan käyttää myös hilsesampoita.