|
Suomen Kennelliitto- Punaisen Irlanninsetterin rotumääritelmä
Alkuperämaa: Irlanti KÄYTTÖTARKOITUS: Metsästys- ja perhekoira. Lyhyt historiaosuus: Punainen irlanninsetteri kehitettiin Irlannissa metsästyksessä käytettäväksi seisovaksi lintukoiraksi. Rotu polveutuu punavalkoisista irlanninsettereistä ja tuntemattomista yksivärisistä punaisista koirista. Rotutyyppi oli selkeästi vakiintunut jo 1700-luvulla. The Irish Red Setter Club perustettiin vuonna 1882 edistämään rodun käyttöä ja jalostusta. Yhdistys julkaisi rotumääritelmän vuonna 1886 ja on siitä lähtien järjestänyt kenttäkokeita ja näyttelyitä rodun tason arvioimiseksi. Vuonna 1998 yhdistys julkaisi määritelmän rodun työskentelytavasta. Tämä yhdessä rotumääritelmän kanssa kuvailee rakennetta ja työskentelytapaa. Punaisestairlanninsetteristä on vuosien mittaan kehittynyt karaistunut, terve ja älykäs koira, joka on erittäin taitava ja kestävä käyttökoira. YLEISVAIKUTELMA: Eloisa, urheilullinen, tyylikäs, tasapainoinen ja sopusuhtainen. Ilme on ystävällinen. Käyttäytyminen / Luonne: Tarkkaavainen, älykäs, tarmokas, lempeä ja uskollinen. PÄÄ: Pitkä, kuiva, ei karkeapiirteinen korvien kohdalla. Kuono ja kallo ovat yhtä pitkät ja linjoiltaan yhdensuuntaiset. KALLO-OSA: Soikea (korvien välistä) ja tilava; niskakyhmy on selvästi erottuva. Kulmakaaret ovat korostuneet. OTSAPENGER: Selvästi erottuva. KUONO-OSA: Kohtalaisen syvä ja kärjestään lähes neliömäinen. Etäisyys otsapenkereestä kuonon kärkeen on pitkä. Huulet eivät ole riippuvat. KIRSU: Tumman mahonginruskea, tumman pähkinänruskea tai musta. Sieraimet ovat avarat. LEUAT / PURENTA: Leuat ovat keskenään lähes yhtä pitkät. Leikkaava purenta. SILMÄT: Tumman pähkinänruskeat tai tummanruskeat; eivät liian suuret. KORVAT: Keskikokoiset ja ohuet; alas, pään takaosaan kiinnittyneet, kauniisti laskostuneet ja päänmyötäisesti riippuvat. KAULA: Kohtalaisen pitkä, hyvin lihaksikas ja hieman kaareutunut, ei liian paksu eikä löysää kaulanahkaa. RUNKO: Suhteessa koiran kokoon. LANNE: Lihaksikas ja hieman kaartuva. RINTAKEHÄ: Syvä ja tilava, edestä kapeahko. Kylkiluut ovat selvästi kaareutuvat. HÄNTÄ: Kohtalaisen pitkä, suhteessa koiran kokoon, melko alas kiinnittynyt. Tyvestään vahva, kärkeä kohden oheneva; asennoltaan selkäviivan tasolla tai hieman sen alapuolella. RAAJAT ETURAAJAT YLEISVAIKUTELMA: Eturaajat ovat suorat, jäntevät ja vahvaluustoiset. LAVAT: Kapeakärkiset, pitkät ja hyvin viistot. KYYNÄRPÄÄT: Vapaasti liikkuvat ja matalalla sijaitsevat, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset. KÄPÄLÄT: Pienet ja hyvin tiiviit. Varpaat ovat vahvat, kaarevat ja tiiviisti yhdessä. TAKAOSA: Leveä ja voimakas. TAKARAAJAT YLEISVAIKUTELMA: Takaraajat ovat pitkät ja lihaksikkaat lonkasta kintereeseen. Välijalka on lyhyt ja vahva. POLVET: Hyvin kulmautuneet. KINTEREET: Eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset. KÄPÄLÄT: Kuten etukäpälät. LIIKKEET: Vapaat, sulavat ja tarmokkaat. Pää on korkea-asentoinen. Eturaajat ojentuvat pitkälle eteen, askel on kuitenkin matala. Takaraajojen liike on vaivatonta ja potku voimakas. Ristiinastunta tai kerivät liikkeet eivät ole hyväksyttyjä. KARVAPEITE: Päässä, raajojen etuosassa ja korvien kärjissä lyhyttä ja hienoa. Muualla rungossa ja raajoissa keskipitkää ja sileää, mahdollisimman vähän kiharaa tai laineikasta. Hapsut ovat korvien yläosassa pitkät ja silkkiset, etu- ja takaraajojen takaosassa pitkät ja hienolaatuiset. Rintakehän alaosassa on runsaasti pitempää karvaa, joka voi röyhelönä ulottua rintaan ja kurkunaluseen asti. Varpaiden välit ovat selvästi karvaiset. Hännässä hapsutus on melko pitkää ja kärkeä kohden vähitellen lyhenevää. Hapsutus on kaikkialla suoraa ja sileää. VÄRI: Syvän kastanjanruskea ilman vivahdustakaan mustaan. Valkoinen väri rinnassa, kurkussa ja varpaissa, pieni tähti otsassa tai kapea viiru tai pilkku kuonossa tai otsassa eivät ole hylkääviä virheitä. SÄKÄKORKEUS: Urokset 58 – 67 cm ja nartut 55 – 62 cm. VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen. HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Vihaisuus ja sairaalloiset piirteet. HUOM: Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.
HISTORIA: Irlanninsetteri on luultavasti ollut nykyisen kaltainen jo 1600-luvun lopulla. Irlannin ulkopuolella ei ole hyvin tiedetty, että on olemassa kaksi irlanninsetteri-rotua, mutta melko varmasti punavalkoinen on näistä vanhempi . Harkitun, valikoivan jalostuksen avulla kehitettiin yksivärinen punainen. Kun irlanninsetterit tulivat näyttelyihin 1800-luvun puolivälin jälkeen, oli paljon epätietoisuutta niiden oikeasta väristä. 1800-luvun lopulla punainen setteri oli käytännössä syrjäyttänyt puna-valkoisen, josta tuli niin harvinainen, että sen luultiin kuolleen sukupuuttoon. 1920-luvulla rotua alettiin elvyttää uudelleen. 1944 rotu oli vahvistunut riittävästi ja voitiin perustaa oma yhdistys. Nykyisin sitä näkee ilahduttavan paljon Irlannin näyttelyissä. Metsästäjät pitävät puna-valkoista setteriä parempana sen rauhallisemman luonteen vuoksi ja siksi, että se näkyy paremmin syksyisessä maastossa. YLEISVAIKUTELMA: Voimakas, tasapainoinen ja suhteikas ilman kömpelyyttä. Mielummin roteva kuin kevyt. OMINAISPIIRTEET: Ystävällinen, luotettava ja helposti koulutettava kanakoira. Hyvä seuralainen ja kumppani sekä kotona että maastossa. Kehitetty pääasiallisesti kenttätyöskentelyyn, mikä tuomareiden tulisi huomioida myös arvostelussa. LUONNE: Aristokraattinen, valpas ja älykäs. Kiltti ja ystävällinen ,johon on yhdistynyt päättäväisyys, rohkeus ja tulisuus. PÄÄ: Leveä suhteessa runkoon, selvä otsapenger.Kallo kaareutunut ilman irlanninsetterin niskakyhmyä. Kuono-osa neliömäinen, kuiva. SILMÄT: Tumman pähkinänruskeat tai tummanruskeat, pyöreät, hieman ulkonevat. Vilkkuluomi ei näkyvissä. KORVAT: Silmien tasolle kiinnittyneet, taakse sijoittuneet, tiiviisti pään myönteiset. PURENTA: Leuat yhtä pitkät tai lähes yhtä pitkät. Säännöllinen purenta, leikkaava purenta on ihanne, tasapurenta hyväksytään. KAULA: Kohtalaisen pitkä, hyvin lihaksikas, mutta ei liian paksu, hieman kaartunut, kuiva. ETURAAJAT: Lavat viistot, kyynärpäät vapaasti liikkuvat, tiiviisti rungonmyötäiset. Eturaajat suorat, voimakasluustoiset, lihaksikkaat ja jäntevät, välikämmen vahva. RUNKO: Vahva ja lihaksikas, rintakehä syvä, kylkiluut hyvin kaareutuneet. Selkä hyvin lihaksikas ja voimakas. TAKARAAJAT: Leveät ja voimakkaat. Raaja lonkasta kintereeseen pitkä ja lihaksikas, polvi hyvin kulmautunut., kintereen matalat ja yhdensuuntaiset. KÄPÄLÄT: Tiiviit, varpaiden välistä runsaskarvaiset. HÄNTÄ: Kohtalaisen pitkä, ei ulotu kintereen alapuolelle, tyvestä vahva kaventuen ohutta kärkeä kohti. Koira kantaa sen selän tasolla tai sen alapuolella. LIIKKEET: Ravissa askel vetävä, eloisa ja tehokas. Kantaa päänsä korkealla. Eturaajan askel pitkä ja matala. Takaraajoissa voimakas työntö. Raajojen liikkeet yhdensuuntaiset sekä edestä että takaa katsottuina. KARVAPEITE: Pitkä, silkkiset, hienot hapsut sekä etu- että takaraajojen takaosassa, samoin korvien ulkoreunassa. Kohtuullisen pitkää kyljissä ja rintakehän sekä kaulan alaosassa muodostaen röyhelön. Kaikki hapsut suoria ja sileitä eivätkä liian runsaita. Häntä runsashapsuinen. Päässä, raajojen etuosassa ja rungon muissa osissa lyhyttä, ihonmyötäistä, ei kiharaa. Lievä laineikkuus sallittua. VÄRI: Pohjaväri valkoinen, jossa selväraajaisia punaisia läiskiä. Molempien värien tulee olla erittäin puhtaita ja selviä. Pilkut, mutta ei kimo-väritys, sallittua kuonon ympärillä, käpälissä, eturaajoissa kyynärpäihin asti ja takaraajoissa kintereeseen. Kimo-väri, pilkutus ja täplitys ei toivottuja ja niistä tulee ankarasti rangaista. KOKO: Uroksen säkäkorkeus 62 - 66 cm Nartun säkäkorkeus 57 - 61 cm. VIRHEET: Kaikki poikkeamat rootumääritelmästä suhteutettuna virheen vakavuuteen.
|
FCI:n 6.6.1989 hyväksymän
rotumääritelmän mukainen, n:o 330 käännös SKL-FKK:n hyväksymä 9.4.1992
Irlantilainen rotu